Kuntoutusalan asiantuntijoista salassapitosopimus joka toisella

Salassapitosopimus on kirjattu 55 prosentilla yritysten palveluksessa työskentelevien kuntoutusalan asiantuntijoiden työsopimukseen. Kuntoutusalan Asiantuntijoiden, KA, mielestä salassapitosopimusten käytänteisiin ja todelliseen tarpeeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Akava selvitti keväällä 2017 salassapito- ja kilpailukieltosopimusten yleisyyttä ja sisältöjä yrityksissä työskentelevien palkansaajajäsenten työsopimuksissa. Akava vaatii salassapitosääntelyn uudistamista, jotta työmarkkinoille saadaan lisää joustoa

-Keskusjärjestön tekemä tutkimus antaa ainutlaatuista tietoa siitä, miten salassapitosopimukset ovat kuntoutusalalla käytössä. Kiitän kaikkia niitä noin 200 fysioterapeuttia ja toimintaterapeuttia, jotka vastasivat kyselyyn. Tieto on meille arvokasta edunvalvonnan suunnittelussa, korostaa Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n 1. puheenjohtaja Kristina Holmberg.

Onko liikesalaisuuksista sovittu salassapito?

Tutkimuksessa kysyttiin, onko kuntoutusalan asiantuntijan työsopimuksessa työnantajan liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto tai onko hän solminut erillisen salassapitosopimuksen? Yli puolet vastaajista eli 55 % vastasi kyllä.

Salassapitosopimuksella tarkoitetaan työsopimukseen tai sen liitteeseen tehtyä kirjausta, jolla turvataan luottamuksellisen tiedon tai materiaalin säilyminen organisaation sisäisessä käytössä.

Kuntoutusalan asiantuntijoista 20 % vastasi ”kyllä” kysymykseen, onko salassapidon voimassaolo ajallisesti rajattu. 64 %:lla kuntoutusalan asiantuntijoista sopimus on voimassa korkeintaan kuusi kuukautta. Salassapitoehdon tai -sopimuksen rikkomisen varalta oli sovittu 20 %:lla kuntoutusalan asiantuntijoista sanktioista. Peräti 40 % kuntoutusalalla työskentelevästä asiantuntijasta ei tiennyt, onko sanktiosta sovittu.

Sopimussakkona kuukauden palkka

Sopimussakko vastaa kuntoutusalan asiantuntijoiden kuukauden palkkaa 94 %:lla vastaajista. Vahingonkorvauksesta vastaavasti oli sovittu vain 8 prosenttisesti kuntoutusalan vastaajan kanssa. Peräti puolet kuntoutusalan vastaajista ei tiennyt vahingonkorvauksesta lainkaan. 30 %:lla kuntoutusalan asiantuntijoista vahingonkorvausvastuuta oli rajoitettu esimerkiksi euromääräisesti. Toisaalta heistä 55 % vastasi, ettei tiedä, onko omassa työsopimuksessa määritelty vahingonkorvausta.

Kuntoutusalan Asiantuntijoiden 2. puheenjohtaja Tiina Mäkinen pitää huolestuttavana tilannetta, jossa jäsenistö ei tiedä oman työsopimuksen tarkkaa sisältöä. Hän muistuttaakin, että on sekä työnantajan ja työntekijän etu tietää tarkoin sopimuksen sisältö kaikilta osin. – Kannattaa ottaa yhteyttä omaan ammattiliittoon (Suomen Fysioterapeutit / Suomen Toimintaterapeuttiliitto) ja kysyä neuvoja, jos sopimusasiat askarruttavat.