Juristi asiantuntijana: ”Huolellinen taustatyö edelsi liiton syntyä”
”Uusi kattojärjestö, Kuntoutusalan Asiantuntijat, syntyi tarpeesta. Sillä on kaikki mahdollisuudet menestyä, koska perusta tehtiin analyyttisesti ja jäseniä kuunnellen”, sanoo juristi Jarmo Nurmio. Hän toimi KA:n syntyvaiheessa sekä Toimintaterapeuttiliiton että Suomen Fysioterapeuttien kutsumana asiantuntijana.
Jarmo Nurmio kertoo, että Kuntoutusalan Asiantuntijat ry eli KA syntyi lopulta hyvin nopean prosessin tuloksena syksyllä 2015. Perustamiskokous pidettiin 29. päivä marraskuuta 2015. Ripeän toiminnan mahdollisti pohjana ollut sekä Fysioterapeutit ry:n (SF) että Toimintaterapeuttiliiton (TOI) oma monipuolinen ja perusteellinen selvitystyö.
”Molemmat liitot olivat jo aiemmin pohtineet kehittämisen tarpeita ja tulevaisuutta omista lähtökohdistaan. Mielestäni molemmilla oli ehkä yllättävänkin samankaltainen tarve kehittää edunvalvontaansa, parantaa järjestöllistä asemaansa ja uudistaa toimintaansa”, Nurmio arvioi.
Hänestä näitä kahta liittoa yhdistää myös huoli kuntoutusalan asemasta yhteiskunnassa.
”SF ja TOI uusivat vanhan yhteistyösopimuksensa helmikuussa 2015. Se oli sisällöltään lähinnä yhteistyöjulistus eikä sisältänyt varsinaista edunvalvontatoimintarakennetta. Asiakirja oli kuitenkin siemen KA:n syntyprosessiin. Tuolloin syvän yhteistyön aika alkoi kypsyä.”
Yhteinen tahtotila ja pelikenttä
SF:n ja TOI:n historia ja taustat ovat erilaiset. Fysioterapeutit ry oli aikanaan perustamassa Tehyä ja toimi sen yhteistyöjäsenjärjestönä, ja osa sen jäsenistä kuului niin sanottuina kaksoisjäseninä Tehyn ammattiosastoihin. TOI taas oli Akavan Erityisalojen jäsenjärjestö, joten akavalainen toimintaympäristö oli sille tuttu. Liitto kaipasi kuitenkin vahvempaa roolia Akavassa. SF puolestaan vasta tavoitteli uuden kodin löytymistä Akavasta, koska se merkitsi myös yhdistymistä muiden korkeakoulutettujen kanssa samaan keskusjärjestöön.
Nurmio luonnehtii Kuntoutusalan Asiantuntijat ry:n synnyttämistä mielenkiintoiseksi projektiksi.
”Minun näkökulmastani uutta liittoa oli teknisesti helppo rakentaa, sillä pelikenttä ja tahtotila olivat selkeät. Molemmat liitot pystyivät katsomaan taaksepäin mistä tultiin, missä oltiin nyt sekä minne halutaan mennä.”
Nurmio on tehnyt sekä Suomen Fysioterapeutit ry:n että Toimintaterapeuttiliiton kanssa yhteistyötä useamman vuoden ajan.
”SF:n pyynnöstä tein liitolle vuosina 2013–2014 selvityksen järjestöllisen aseman kehittämismahdollisuuksista. Lisäksi toimin asiantuntijana liiton strategiaprosessissa vuonna 2014 sekä sääntömuutoksessa vuonna 2015.”
Myös Akavan Erityisaloihin kuuluneen TOI:n toiminta oli Nurmiolle tuttua jo entuudestaan, sillä hän toimi
Akavan järjestöpäällikkönä syksyyn 2006 asti.
”TOI pyysi minua tekemään marras–joulukuussa 2014 kartoituksen asemastaan järjestönä. Vuonna 2015 TOI käynnisti myös järjestöllistä asemaa ja toiminnan kehittämistä koskeneen muutosprojektin, ja toimin sen asiantuntijana”, Nurmio valaisee.
Hän on nykyään eläkkeellä mutta tekee vielä joitakin töitä järjestöille. Kuntoutusalan Asiantuntijat on kutsunut hänet esimerkiksi kaikkiin vuosikokouksiinsa puheenjohtajaksi – niin myös marraskuussa 2018.
Katto-organisaatio kilveksi ja edunvalvojaksi
Nurmion mukaan niin Fysioterapeutit ry:ssä kuin Toimintaterapeuttilitossakin on kattojärjestön perustamisen pohjavireenä ollut juuri muutoksen tarve. Molemmat halusivat mennä kohti uutta ja parantaa jäsentensä edunvalvontaa.
”Tehdyt selvitykset ja niistä tehdyt analyysit sekä laaditut tarvekartoitukset ja muutosmahdollisuuksien
perusteellisen tarkka arviointi synnyttivät vahvan innostuksen ja valmiuden tulevaisuuden uudistuksille”,
Nurmio kertoo.
Molemmat liitot tulivat siis tahoillaan siihen johtopäätökseen, että liittojen itsenäisyyttä korostavan ammattiliittostatuksen kirkastaminen vaatii tuekseen yhteisen tukirangan. Katto-organisaatio pystyisi toimimaan tarvittavana ulkoisena kilpenä ja nimenomaan kuntoutusalan edunvalvojana ja puolestapuhujana, mutta se mahdollistaisi samalla SF:n ja TOI:n itsenäisen toiminnan. Yhteinen kattoliitto olisi myös ratkaisu kummankin liiton edustautumiseen Akavassa.
KA:n perustamiseen tähtäävä valmistelutyö lähti yhteistyönä käyntiin varsinaisesti kesäkuussa 2015.
”Ajattelu-, keskustelu- ja toimintaympäristötarkasteluvaiheen jälkeen molemmilla liitoilla oli kypsyyttä rakentaa uusi kattoliitto nopeasti. Hallituksilla ja johdolla oli myös riittävää ammattimaisuutta tarkastella asiaa analyyttisesti, ja he tunnistivat myös jäsentensä mielialan”, Nurmio kuvailee.
Hänestä molempien järjestöjen sisällä puhalsi vahva uudistumisen myötätuuli.
”Kantavana ajatuksena oli siis uuden perustaminen, ei niinkään vanhasta irrottautuminen.”
Kuntoutus uusi termi ay-kentällä
Vielä vuonna 2015 kuntoutus oli uusi termi työmarkkinakentällä. Nurmion mukaan tämä korosti kattojärjestön perustamisen tärkeyttä.
”Tuolloin edunvalvontakentällä kukaan ei puhunut kuntoutuksesta, vaan nämä molemmat liitot käsitettiin ikään kuin osaksi sairaanhoitojärjestelmää. Molemmilla oli kuitenkin suuri halu vahvistaa kuntoutusalan näkemystä ja päästä uudelle pelikentälle. Uusi liittojen liitto innosti myös järjestöjä toimimaan”, Nurmio sanoo.
Hänen mielestään KA on päässyt hyvin toimimaan asettamiensa tavoitteiden hyväksi, vaikka toki työ on vasta alussa.
”Molemmat liitot halusivat katto-organisaation, jossa voisi ottaa ponnekkaammin vastuuta myös ammatillisen kehittämisen puolesta. Alkua leimasivat rohkeus ja järjestöjen halu toimia yhdessä. Piti tuoda esille, että nyt tällainen vahva kuntoutusalan asiantuntijavoima on siis olemassa”, Nurmio kuvailee. Hänen mukaansa KA tarkoittaa ennen kaikkea uutta liikettä – ei kenenkään varpaille tallomista. Tämä on edellyttänyt astumista aiempaa isompiin saappaisiin sekä uutta verkostoitumista.
”KA:n synty oli poikkeuksellinen siinä mielessä, että kaksi liittoa pystyi luopumaan tarpeettomasta vanhasta luodakseen tarpeellista uutta. Vanhasta hellittäminen tarkoitti kuitenkin vain järjestörakenteita; yhteistyöstä muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa ei ole tarvinnut luopua. Molemmilla liitoilla on säilynyt oma ammatillinen roolinsa, mutta kuntoutusalaa ne edistävät yhdessä. KA on antanut uutta puhtia edunvalvontaan, mutta samalla se on täyttänyt kummankin toiveet itsenäisyyden säilyttämisestä.”
Tärkeä ja tiivis hanke
Selvitystyön aikana Nurmio pyrki olemaan nimenomaan lakitekninen asiantuntija, mutta tiiviissä yhteistyössä myös kuntoutusalan agenda ja alan asiantuntijat tulivat läheisiksi.
”KA:n syntyprosessi nousee tärkeään asemaan työurallani, kun analysoin sitä omien tunteideni näkökulmasta. Tämä on ollut positiivinen hanke ja prosessi. Rooliani siinä voisi verrata kätilön työhön – olin avustamassa uuden syntymistä”, Nurmio luonnehtii.
Hänestä oli palkitsevaa olla prosessissa mukana nimenomaan siksi, että molemmilla toimijoilla oli halu muutokseen ja molemmat löysivät halun yhteistyöhön.
”Yhteistyö on sujunut hyvin, koska kaikki ovat tuoneet toimintaan oman osaamisensa eri näkökulmista. Molemminpuolinen arvostus näkyy edelleenkin.”
Puheenjohtajat Tiina Mäkinen ja Kristina Holmberg kertovat, että Nurmio vaikutti osaltaan myös uuden liiton nimen keksimiseen. Juristi vahvistaa, että on hän tosiaan voinut antaa nimestäkin ehdotuksia. Etenemisvinkkejä hän on esittänyt muissakin selkeissä kohdissa, joskin näkökulma on ollut enemmän hahmotuksien rakentamisessa ja asioiden järjestelyissä.
”Olen kaikissa tehtävissäni välttänyt agitaattorin roolia: en halua sanoa järjestöille, mitä niiden pitäisi tehdä, vaan toimin mieluummin asiantuntijana taustalla. Tosin KA:n syntyprosessissa olen tainnut harrastaa hieman sisällöllistäkin ajattelua ja ollut toki mukana keskusteluissa. Varsinaisesta sisällöstä ovat kuitenkin vastanneet liitot”, Nurmio kertoo.
KA:lla on tehtävää edunvalvojana
Jarmo Nurmion mielestä Kuntoutusalan Asiantuntijoiden tulevaisuus näyttää hyvältä.
”Koska toimintaa vievät eteenpäin kokeneet henkilöt, on mahdollista tarttua myös uusiin haasteisiin. Seuraavaksi on vuorossa toiminnan vakiinnuttaminen niin, että KA:lla on omiakin työntekijöitä, jotka edistävät liiton etua kokopäiväisesti”, Nurmio sanoo.
Hänestä jatkossa nousee yhä tärkeämmäksi ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta, koska erityisesti fysioterapeuteissa on paljon ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, joista osa toimii myös työnantajana. ”Perinteisestihän ammatinharjoittajien ja yrittäjien palvelu on ollut ammattijärjestöissä aika ohutta. Tämä tulee kuitenkin varmasti lisääntymään kaikilla aloilla, koska sama ihminen voi toimia työurallaan sekä ammatinharjoittajana että palkansaajana. Itsekin olen tästä hyvä esimerkki. Olen myös huomannut, että kummassakin roolissa arjen murheet ja edunvalvonnan tarpeet ovat hyvin samanlaisia.”