Kuntoutuksessa tarvitaan asiantuntijoita

GERIATRIAN erikoislääkäri Vesa Savander kirjoitti (HS Mielipide 13.2.), että vanhusten kuntoutukseen kannattaa panostaa. Savander totesi näin: ”On osoitettu, että panostus vanhuksen kuntoutukseen on kustannustehokasta, eli kunta säästää sijoittamalla tuki- ja liikuntaelimistön sekä mielentoimintojen kohentamiseen tähtäävään kuntoutukseen.”

Tästä on helppo olla samaa mieltä, sillä näyttöä on paljon. Sen sijaan väite, että kuntoutus voi olla hyvinkin yksinkertaista eikä siinä pidä ripustautua erityisosaajien varaan, on hämmentävä.

Kirjoitin vastineen Savanderille (HS Mielipide 2.3.).

Savander unohtaa, että hoiva-avustajakin tarvitsee kuntoutusalan ammattilaisia, sillä kuntoutus ja kuntouttava hoitotyö eivät ole yksi ja sama asia. Molempia tarvitaan, mutta niitä ei tule sekoittaa keskenään.

Paras tulos saadaan moniammatillisella yhteistyöllä, mutta vastuiden tulee olla selvät. On tärkeää, että hoitotyössä on kuntouttava työote, mutta se ei voi korvata kuntoutusta.

Kuntoutuksessa suunnittelu ja tavoitteenasettelu on tärkeää. Asiakkaan kanssa määritellään tavoitteet ja suunnitelma kuntoutuksen toteuttamiseksi. Edistymistä seurataan esimerkiksi toimintakykymittareita hyödyntäen. Kuntoutus on vaikuttavaa, kun prosessit ovat tarkoituksenmukaiset ja moniammatillista tiimiä hyödynnetään oikein. Näissä myös esimiestyöllä ja johtamisella on merkittävä rooli.

Kuntoutus voi näyttää yksinkertaiselta, kun tavoitteet ovat selvillä ja tiedetään, miten niihin parhaiten päästään. Tavoitteiden tulee olla sidoksissa asiakkaan omaan arkeen sekä hänelle tärkeisiin toimintoihin. Tämä on kuntoutusalan asiantuntijoiden ydinosaamisaluetta.

Tiina Mäkinen

puheenjohtaja

Kuntoutusalan Asiantuntijat ry