Sote- ja kuntoutusuudistus

Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan koko julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuolto. Sen lähtökohtana on väestön ikääntymisen ja kustannusten hillinnän aiheuttama muutospaine sekä tarve paremmista palveluista.

Muutos on suuri ja nopea: Lainsäädännön uudistuksessa sote-sektorin valtionohjausta lisätään, kansalaisten valinnanvapautta laajennetaan ja vastuu palveluista siirretään kunnilta maakunnille. Käytännössä uudistuksen tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, kuten kuntoutuksen asiantuntijat.

Kuntoutusuudistus on osa soteuudistusta
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen tavoitteena on Sosiaali- ja terveysministeriön, STM, mukaan yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava kuntoutusjärjestelmä, joka tukee ja vahvistaa kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Kuntoutus on uudistuksen ansiosta asiakaslähtöistä ja saumatonta. Myös toimijoiden vastuunjaot ovat selkeät.

”Suomalaisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on tunnistettava osaksi sote-uudistuksen ja terveydenhuollon tavoitteita."

Kuntoutusjärjestelmän uudistustyö sovitetaan yhteen sote-uudistuksen kanssa. Jotta tämä onnistuu, on kuntoutusta koskeva lainsäädäntö uudistettava rinnakkain sote-lainsäädännön ja valinnanvapauslainsäädännön kanssa. Lisäksi suomalaisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on tunnistettava osaksi sote-uudistuksen ja terveydenhuollon tavoitteita.

Maakunnalliset palvelukokonaisuudet
Kuntoutuksen uudistaminen tapahtuu paitsi kansallisella tasolla myös alueellisesti
maakunnissa. Palvelutarjontaa määrittelee valtio-ohjaus, mutta myös alueelliset päätökset ja erityispiirteet. Kuntoutuspalvelut rakentuvat alueellisen osaamisen ja asiantuntijuuden sekä tarjolla olevin palveluiden perusteella jokaisessa maakunnassa omanlaiseksi kokonaisuudeksi.

Ennaltaehkäisevät palvelut kunnissa
Kunnat vastaavat jatkossa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, maakuntien vastatessa sosiaali- ja terveyspalveluista.

"On tärkeää, että kunnat panostavat myös ennaltaehkäiseviin kuntoutuspalveluihin – lähellä kuntalaisia, asukkaiden omassa arkiympäristössä."

Maakuntien tehtävänä on tukea kuntia ja tarjota kunnille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tueksi. Maakunnat vastaavat myös siitä, että terveyttä edistävät ja ennaltaehkäisevät palvelut toteutuvat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja
ennaltaehkäisevien kuntoutuspalveluiden yhteensovittamiseksi sekä yhteistyön helpottamiseksi tarvitaan selkeät hallinnonalojen rajat ylittävät rakenteet.

Kuntoutuspalveluista saatava yksilöllinen ja yhteiskunnallinen hyöty toteutuu vain silloin, kun asiakas ohjautuu oikein kohdentuviin kuntoutuspalveluihin oikea-aikaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi palveluohjauksessa on työskenneltävä kuntoutuksen alan asiantuntijoita. Kansalaisille on tarjottava riittävästi tietoa kuntoutuspalveluista.

Kuntoutusalan asiantuntijoiden asiantuntemusta tarvitaan suunnittelemaan ja toteuttamaan saumattomia hoitoketjuja. Kuntoutuksen palvelutarjonta, toimintaperiaatteet, yksilön elämänlaadun parantaminen ja yhteiskunnallinen hyöty on tunnistettava nykyistä laajemmin sekä linkitettävä osaksi saumattomia hoitoketjuja.

Kuntoutuspalveluita tuottaa noin 20 000 asiantuntijaa, jotka ovat pääasiallisesti fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja puheterapeutteja sekä myös psykologeja että ravitsemusterapeutteja.

Kaikkien näiden ammattiryhmien ja niiden asiantuntemuksen tunnistaminen
palvelunohjauksessa on asiakkaan aidon valinnanvapauden perusta.