Kuntoutuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys
Kehitämme Kuntoutusalan Asiantuntijoissa aktiivisesti suomalaista yhteiskuntaa sellaiseksi, jossa kuntoutus on arvossaan ja sen hyödyt tunnistetaan. Kuntoutuksella vaikutetaan merkittävästi koko väestön toimintakykyyn, työkykyyn ja sosiaaliseen selviytymiseen.
Kuntoutuksessa on huomioitava monia näkökulmia, siksi pyysimme alan suomalaisilta asiantuntijoilta heidän näkemyksiään asiasta.
Asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutukseen
Mitä Suomi olisi ilman kuntoutusta?
“Sairauden tai vamman kohdanneiden ihmisten mahdollisuus osallistua arkeen, työhön tai opiskeluun ja yhteisöön kaventuisivat ilman kuntoutusta. Tämä näkyisi laajasti hyvinvoinnin laskuna kaikilla elämänalueilla. Ihmisten toimintakyky heikkenisi, sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyisivät ja tätä kautta julkinen talous heikkenisi, terveydenhuollon kustannukset kasvaisivat, koska ihmiset tarvitsisivat enemmän hoitoa ja raskaampia palveluja. Myös eriarvioisuus, syrjäytyminen ja mielenterveydenongelmat lisääntyisivät.
Oikea-aikaisesti toteutettu kuntoutus tukee ja edistää toipumista, ylläpitää ja parantaa työ- ja toimintakykyä sekä hyvinvointia ja terveyttä. Kuntoutus tukee itsenäistä elämää, osallisuutta sekä auttaa palaamaan arkeen. Kuntoutus on inhimillisyyden ja taloudellisen kestävyyden perusta, joka antaa ihmisille uuden mahdollisuuden jatkaa eteenpäin ja rakentaa merkityksellistä elämää.”
Anne Arvonen
Erityisasiantuntija
Yhteisöt ja toimintakyky –osasto
Toimintakyky-yksikkö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Salla Sipari
Lasten kuntoutuksen dosentti
Tutkimus-ja kehittämisohjelmajohtaja, tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymä
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Mikä kuntoutuksessa on tärkeintä?
“Kuntoutuksessa tärkeintä on ymmärtää ihmisen ja ympäristön välinen vuorovaikutus toimintakyvyn ja kestävän hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntoutumista ei tulisi tarkastella vain yksilön muutoksena, vaan myös ympäristöjen ja toimintakulttuurien uudistamisena. Inklusiivinen ja systeeminen kuntoutus rakentuu kuntoutujien, läheisten, ammattilaisten ja muiden toimijoiden yhteiskehittämisenä ja arkeen nivottuna kokonaisuutena.
Kestävä kuntoutus vahvistaa tulevaisuustoimijuutta, ihmisten ja yhteisöjen kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia suunnitella ja toimia tavoitteidensa saavuttamiseksi sekä hyvän elämän turvaamiseksi tulevillekin sukupolville. Tuloksellisuutta on yksittäisten interventioiden ja suoritteiden sijaan pitkäjänteinen yhteisvaikuttavuus, jossa kestävä muutos toteutuu yksilöiden, yhteisöjen, palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan tasolla.”
Hyvä kuntoutus mahdollistaa oman näköistä elämää
“Hyvä kuntoutus vahvistaa ihmisen mahdollisuuksia elää mielekästä, oman näköistään elämää sekä toimia, osallistua ja kuulua itselleen merkityksellisiin yhteisöihin silloin, kun nämä mahdollisuudet ovat eri syistä kaventuneet tai vaarassa kaventua. Se rakentuu tasavertaisessa kumppanuudessa, jossa yhdistyvät ihmisen tavoitteet, kiinnostuksen kohteet ja elämäntilanne sekä ammatillinen asiantuntemus ja tutkittu tieto. Arkeen nivoutuva kuntoutus ja omakuntoutus vahvistavat toimijuutta ja mahdollisuuksia edistää omaa kuntoutumista myös jatkossa. Hyvä kuntoutus ei kuitenkaan kohdistu vain yksilöön. Se voi muuttaa ympäristöjä ja yhteisöjen toimintatapoja, purkaa osallistumisen esteitä sekä vahvistaa kaikkien mahdollisuuksia toimia, osallistua ja kuulua yhteisöön.”
Maarit Karhula
Erikoistutkija, Kelan tutkimusyksikkö
Toimintaterapeutti, TtT
Ilkka Raatikainen
Palvelupäällikkö, TtT, tft, JET,
Keski-Suomen hyvinvointialue
Mikä on kuntoutuksen tuoma lisäarvo?
“Kuntoutuksen lisäarvo syntyy kohtaamisissa. Kun oikea kuntoutuksen asiantuntija on oikeassa paikassa oikeaan aikaa tekemässä oikeita ja vaikuttavia asioita asiakaslähtöisesti yhdessä asiakkaan ja kuntoutujan kanssa. Tässä syntyy kuntoutuksen tuottama lisäarvo yksilöllisesti sekä yhteiskunnallisesti. Kuntoutus ei toimi yksin vaan on osa moniammatillista ja poikkileikkaavaa yhteistä tekemistä asiakkaan arjen haasteiden tukemiseksi ja parantamiseksi. Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen.”
Miten Suomi hyötyy kuntoutuksesta?
“Suomi hyötyy kuntoutuksesta monitasoisesti. Ensinnäkin se parantaa yksilöiden toimintakykyä, itsenäisyyttä ja arjessa selviytymistä, mikä tukee työ- ja toimintakykyistä väestöä ja hyvää elämänlaatua vanhetessa. Toiseksi tutkimusnäyttö osoittaa, että kuntoutus, kuten liikuntaan perustuva sydänkuntoutus, on kustannusvaikuttavaa. Kolmanneksi kuntoutuksen avulla voidaan vähentää terveydenhuollon kustannuksia merkittävästi. Säästöt voivat olla kymmeniä prosentteja. Lisäksi tutkitulla tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen parantavat palveluiden kohdentamista ja laatua. Kokonaisuutena kuntoutus tukee kansantaloutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää yhdenvertaista ja tehokasta sosiaali- ja terveydenhuoltoa Suomessa.”
Arto Hautala
Fysioterapian ja kuntoutuksen professori,
Kuntoutuksen korkeakouluverkoston (FiRe) johtaja,
Jyväskylän yliopisto
Juhani Juhola
Palvelualuejohtaja, ylilääkäri
Tyks Kuntoutus
Mikä on ennaltaehkäisyn merkitys?
“Liian vähän puhutaan ja kirjoitetaan ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta samassa lauseessa tai edes kappaleessa. Ennaltaehkäisy nousee esille useimmiten visioissa ja suunnitelmissa, mutta toteutuksessa harvemmin. Tiedämme toki, että on sairauksia ja terveydentilan haasteita, joihin ennaltaehkäisyllä ei voida vaikuttaa, mutta toisaalta moneen olisi mahdollista vaikuttaa ja näistä osa onkin meidän suurimpia sairausryhmäkokonaisuuksiamme. Meitä kuntoutusalan osaajia, asiantuntijoita tai muuten asiaan perehtyneitä voisi hyödyntää tässäkin kokonaisuudessa huomattavasti aiempaa enemmän. Mikäli panostaisimme nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja nopeaan reagointiin näkyisi tämä vuosien päästä pienempänä terveydenhuollon kuormittumisena sekä kansallisen tason säästöinä ja terveyshyötynä. Ennaltaehkäisyyn panostaminen vaatisi erityistä rohkeutta ja hyväksyntää tosiasialle, että vaikutuksia ei saavuteta sprintin omaisesti vaan pikemminkin maratonin jälkeen.”