Hallituksen esitys uudesta työmarkkinamallista vaarantaa oikeudenmukaisen palkkakehityksen
Hallituksen esitys työriitojen sovittelusta, työtaistelutoimien edellytyksistä ja niin sanotusta vientivetoisesta palkkamallista on saanut paljon kritiikkiä heinäkuun lopussa päättyneen lausuntokauden aikana. Kuntoutusalan Asiantuntijat yhtyy antamassaan lausunnossaan kritiikkiin, eikä näe tarpeelliseksi työmarkkinamallin muuttamista hallituksen esittämällä tavalla.
Vientivetoisella palkkamallilla tarkoitetaan sitä, että muut alat ovat sidottuja viennin työehtosopimusten kustannusvaikutukseen, eivätkä voi ylittää sitä. Hallituksen esityksessä tähän on sidottu valtakunnansovittelija ja mahdollinen sovintolautakunta. Riitatilanteessa olisi siis mahdotonta tehdä suurempia korotuksia tai kustannusvaikutteisia muutoksia kuin viennin sopimusratkaisuissa. Käytännössä vuoden 2022 kaltainen julkisen sektorin neuvotteluratkaisu ei olisi enää tulevaisuudessa mahdollinen.
– Esitys on tarpeeton ja ennakoimme sen aiheuttavan epävakautta ja epäselviä tilanteita työmarkkinoilla, toteaa KA:n 1. puheenjohtaja Kirsi Wikman.
– Valtakunnansovittelijan ja sovittelulautakunnan tulisi pystyä edistämään sovittelutoiminnallaan alakohtaista palkanmuodostusta eikä olla sen esteenä, jatkaa KA:n 2. puheenjohtaja Tiina Mäkinen.
Palkkavinoumat tulee voida korjata
Satu Ojala Työelämän tutkimuskeskuksesta tuo lausunnossaan esille, että esitetyn työmarkkinamallin keskeinen ongelma on sen kyvyttömyys kuroa umpeen ansioeroja alojen, ammattien, sukupuolten ja työntekijöiden enemmistö- ja vähemmistöryhmien välillä.
Kuntoutusala on naisvaltainen toimiala, jossa usean ammattiryhmän palkkojen kehitys on jäänyt muista jälkeen. Annettu hallituksen esitys uhkaa estää palkkavinoumien korjaamisen tulevaisuudessa.
– Esityksen tasa-arvovaikutukset ovat huolestuttavia, koska esitys heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa, painottaa Wikman.
Kuntoutusalan asiantuntijoista suuri osa työskentelee julkisella sektorilla. Lisäksi yritystoiminnassa kuntoutusalalla on julkisrahoitteisia palveluita. Kunta- ja hyvinvointityönantajien palkanmaksukyky riippuu verotuksesta saaduista varoista, ei kilpailukyvystä. Yksityisellä sektorilla esimerkiksi Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelun tuottajat, palvelusetelien ja ostopalveluiden tuottajat ovat niin ikään osa julkisrahoitteisia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ei toimi samat mittarit kuin kilpailukyvyssä.
Työmarkkinoita tulisi kehittää niin, että naisten ja miesten välistä palkkaeroa saataisiin kavennettua. Palkkakuopassa olevien ammattien ansiotasoa tulisi kehittää verrokkialoja vastaavalle tasolle eikä lisätä eriarvoisuutta.
– Kuntoutusalalla työn vaativuus ei korreloi ansiotason kanssa. Siksi hallituksen esitys vientivetoisesta mallista tuntuu järjettömältä, sillä esitys käytännössä sinetöisi palkkavinoumat, Mäkinen toteaa.
Sovittelijan rooli on tärkeä
Valtakunnansovittelija on instituutio, jonka ensisijainen tehtävä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja sovitella työriitoja. Nyt annettu hallituksen esitys aiotaan toteuttaa ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä.
Kuntoutusala oli mukana vuoden 2022 laajassa kunta- ja hyvinvointialan työriidassa. Ratkaisuun pääsyssä keskeisessä roolissa olivat sovittelulautakunta ja sitä edeltäneet toimet valtakunnansovittelijan kanssa.
– Nyt järjestelmän uudistuksella halutaan romuttaa toimiva instituutio ja heikentää osapuolien välistä luottamusta. Ei tällaista voi kannattaa, Mäkinen harmittelee.
Kuntoutusalan Asiantuntijat tuo lausunnossaan esille, että valtakunnansovittelijalla ja lautakunnalla on oltava jatkossakin aito mahdollisuus alakohtaisten tarpeiden huomioimiseen sovitteluprosessin yhteydessä. Valtakunnansovittelijainstituutio on osa työehtosopimusjärjestelmää, jonka toiminnasta on pyrittävä sopimaan työmarkkinaosapuolten kesken. Näin voidaan kestävästi tukea työmarkkinoiden toimintaa myös tulevaisuudessa.