Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma on julkaistu

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikolla kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman vuosille 2020–2022. Suunnitelma pohjautuu kuntoutuksen uudistamiskomitean vuonna 2017 tekemiin ehdotuksiin. Toimintasuunnitelmaan on nivottu monien tahojen yhteinen näkemys siitä, miten kuntoutusta tullaan uudistamaan. Kuntoutusta tullaan kehittämään myös osana valtakunnallisia muutosohjelmia ja erillisinä lakihankkeina. Keskeinen rooli kuntoutuksen uudistuksessa on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmalla. Muita hallitusohjelman mukaisia hankkeita ovat esimerkiksi Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030, Työ2030 -ohjelma ja työkykyohjelma.

Kuntoutusalan Asiantuntijat pitää toimintasuunnitelmaa hyvänä ja tarpeellisena, jotta kuntoutuksen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä vahvistuu ja kuntoutus tulee jatkossa kiinteäksi osaksi sotepalveluita. Kuntoutustarpeen tunnistamisen ja oikea-aikaisuuden haasteet on tunnistettu toimintasuunnitelmassa hyvin, samoin järjestelmän pirstaleisuus ja monikanavaisen rahoituksen ongelmat. Ministeri Krista Kiuru nosti toimintasuunnitelman julkistamistilaisuudessa esille erityisesti ongelmat kuntoutuksen tarpeen tunnistamisessa.

Tulevaisuudessa kuntoutus tulee nostaa arvostetuksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita. Kuntoutuspalveluiden käyttäjät tarvitsevat paljon enemmän tukea työ- ja toimintakyvyn haasteisiin , kuin mitä tällä hetkellä tunnistamme. Ministeri Kiuru nosti esille Lacetissa hiljattain julkaistun artikkelin, jossa todetaan, että kolmannes maailman ihmisistä hyötyisi kuntoutuspalveluista. Kuntoutuksen aliresursointi tunnistetaan artikkelissa maailmanlaajuiseksi ongelmaksi.

Toimintasuunnitelmassa kuntoutuksen rahoituksen ongelmiin ei valitettavasti puututa konkreettisin keinoin. Suomessa ongelmat on tunnistettu moneen kertaan, esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston toimesta vuonna 2009. Sote-palveluiden uudessa rahoitusmallissa tai kuntoutuksen uudistamistyössä ei ole kuitenkaan huomioitu kuntoutuksen aliresursoinnin johdonmukaista oikaisemista. Hyvät ajatukset ja suunnitelmat kuntoutuspalveluiden uudistamisesta eivät realisoidu, jos palveluihin ei ole asianmukaista rahoitusta.

Toimintasuunnitelmaan on kuitenkin sisällytetty kuntoutuskomitean ehdotus, jossa todetaan seuraavaa:

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työ- ja elinkeinoministeriön, Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen, maakuntien ja sosiaalivakuutuksen rahoittajaosapuolten kanssa lakisääteisen kannustinjärjestelmän, joka palkitsee maakuntaa kuntoutuksen kustannusvaikuttavasta, laadukkaasta ja asiakkaan kannalta riittävästä järjestämisestä ja vastaavasti sanktioi sitä silloin, kun kuntoutuksen järjestämisessä ei ole onnistuttu. Selvitetään lisäksi kannustinjärjestelmän käyttöönottoa muiden kuntoutuspalvelujen järjestäjien ja tuottajien osalta

Toimintasuunnitelmaan ei valitettavasti ole hahmoteltu lainkaan sellaisia konkreettisia keinoja, joilla rahoitusta voitaisiin parantaa. Kuntoutuksen kannustinjärjestelmää tullaan kehittämään osana valtakunnallista lakisääteistä sote-sektorin kannustinjärjestelmää. Uhkana on, että kuntoutuksen erityispiirteitä ei tässä laajassa valmistelutyössä huomioida riittävästi.

Kuntoutus tulee jatkossa nähdä kiinteänä osana kokonaisvaltaista sote-palvelua. Toimintasuunnitelmassa pyritään vahvistamaan kuntoutusta eri ikäryhmien palveluissa, tunnistamaan kuntoutuksen tarve riittävän varhain ja toteuttamaan kuntoutusta monipuolisesti, huomioiden erityisesti digipalveluiden ja etäkuntoutuksen mahdollisuudet. Tulevaisuuden kuntoutuspalvelut tukevat työ- ja toimintakykyä asiakaslähtöisesti ja hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti. Palveluiden integraatio ja katkeamattomat hoito- ja kuntoutuspolut edellyttävät johdonmukaista ja selkeää tilasto- sekä toimintakykytiedon keräämistä myös kuntoutuspalveluista. Lisäksi tarvitsemme yhteisiä tietojärjestelmiä ja indikaattoritietoa tiedolla johtamisen vahvistamiseksi.

Kuntoutuspalveluiden kehittäminen vaatii valtion, kuntien, tulevien hyvinvointialueiden, yritysten, yhteisöjen ja palveluiden käyttäjien hyvää yhteistyötä. Kuntoutuspalveluiden tasavertainen saatavuus ja saavutettavuus, sekä palveluiden tasalaatuisuus ja oikea-aikaisuus vaativat toisaalta selkeitä ministeriötason linjauksia, mutta myös palveluiden tuottamista yksilöllisten alueellisten tarpeiden mukaisesti. Kuntoutuspalveluiden julkisia hankintoja tulee kehittää ja alan yritystoiminnan tulee olla jatkossakin laatuun ja lähipalveluihin keskittyvää. Järjestöjen mahdollisuudet tuottaa kuntoutuspalveluita tulee huomioida julkisissa hankinnoissa.

Liian moni suomalainen putoaa kyydistä jo elämän alkuvaiheilla. Syrjäytyminen opiskeluista tai työelämästä on paitsi inhimillisesti kestämätöntä, myös erittäin kallista yhteiskunnalle. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on kasvattanut jo olemassa ollutta kuntoutusvelkaa huomattavasti. Kuntoutuksen uudistamisen tulee tapahtua nopeasti ja tarvittaessa erillään sotepalveluiden uudistamisesta, jos soteuudistus ei etene suunnitellussa aikataulussa. Kuntoutusalan asiantuntijoiden osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen on keskeistä uusien toimintatapojen suunnittelussa ja käyttöönotossa. Kuntoutujia osallistavat toimintatavat ja molemminpuolinen sitoutuminen kuntoutukseen mahdollistavat kustannustehokkaiden ja sosiaalisesti kestävien palvelujen tuottamisen oikea-aikaisesti.

Jasu Forss, 1. pj
Juho Korpi, 2. pj

Kuntoutusalan Asiantuntijat ry