Työkyky on enemmän kuin sairauden poissaoloa
Puheenjohtaja Kristina Holmberg: ”Työkyvyn käsite on olennainen, kun arvioidaan sairauslomien perusteita. Kuntoutuksen asiantuntijoilla on tärkeä rooli sen määrittelyssä.”
Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sairausloman perusteeksi määritellään sairaus, vamma tai tapaturma. Työkyvyttömyyden määritelmäksi tämä ei kuitenkaan riitä. Sairaus ei vaikuta kaikkien toimintakykyyn samalla tavalla, eikä se välttämättä rajoita kaikenlaisten töiden tekemistä.
Työkyky ei siis ole vain vamman tai sairauden poissaoloa, vaan työkyky on kokonaisuus, joka koostuu aina yksilön toimintakyvystä, työstä ja työympäristöstä. Tätä kuntoutusalan asiantuntijoille tärkeää näkökulmaa pääsin tuomaan esille, kun työntekijöiden ja työantajien yhteinen sairauslomatyöryhmämme jatkoi toimintaansa tänä syksynä.
Varsinaiset työehtosopimusneuvottelut ovat ensi keväänä. Niitä odotellessa on hyvä muistuttaa, että neuvottelua käydään itse asiassa koko työehtosopimuksen voimassaolon ajan. Useat työryhmät kokoontuvat säännöllisesti sopimuskauden aikana arvioimaan, miten työehtosopimukseen kirjatut ehdot käytännössä toimivat. Työryhmissä käydään läpi esimerkiksi työaikakysymyksiä, etätyön erityispiirteitä ja palkkakysymyksiä.
Vaikka itse työehtosopimusten sisältö sovitaan sopimuskauden päättyessä, työehtosopimusneuvottelujen välillä käytävät keskustelut ovat olennainen osa sopimusprosessia. Niiden avulla varmistetaan, että työnantaja- ja työntekijäliitot pääsevät käymään läpi työehtosopimuksen piiriin kuuluvia asioita, joita työpaikoilta on noussut esille.
Onko sopimusten tulkinnassa ollut ongelmia? Poikkeavatko työnantajapuolen ja työntekijöiden näkemykset toisistaan? Onko työpaikkojen toimintatavoissa syntynyt ristiriitoja? Miten työehtosopimuskirjaukset vastaavat työelämän muutokseen? Esimerkiksi tällaiset kysymykset kirjauksista kuuluvat näihin keskusteluihin.
Mistä työryhmässä puhutaan?
Itse edustan koko JUKOa sairauslomatyöryhmässä, johon kuuluvat sekä kuntatyönantajan että työntekijäjärjestöjen edustajat. JUKO neuvottelee myös meidän kuntoutusalan asiantuntijoiden eli toiminta- ja fysioterapeuttien työehdoista. Kuntoutusalan asiantuntijalle sairauslomatyöryhmä on tärkeä vaikuttamisen paikka: sairauslomien perusteisiin ja työkykyyn liittyvä keskustelu on erittäin olennaista kaikkien työntekijöiden kannalta.
Työehtosopimus määrittelee sairauslomien perusteet ja määrää siten satojentuhansien kunta-alan työntekijöiden arkeen vaikuttavat normit. On selvää, että sairaus tai vamma voi estää työn tekemisen, ja tällöin ollaan sairauslomalla. On kuitenkin monia tilanteita, joissa työkyvyn määrittely ei ole yksiselitteistä. Pelkkä diagnoosinumero ei kerro kaikkea työntekijän työkyvystä.
Mistä työkyky koostuu?
Olen iloinen, että olen päässyt sanoittamaan työkyvyn käsitteen moniulotteisuutta tärkeissä työryhmän keskusteluissa. Työkyvyn arviointi vaatii ammattitaitoa, ja arvioimiseen on kehitetty monia hyviä välineitä. Tämä on yksi tapa tukea työelämän kehitystä ja lisätä hyvinvointia. Pidän tärkeänä sitä, että teemme tunnetuksi tieteellisen tutkimuksen kautta kehitettyjen työkyvyn arviointivälineitä ja asiantuntijuutta.
ICF eli International Classification of Functioning, disablity and health on maailman terveysjärjestön WHO:n toimintakykyluokitus. Se vastaa lääkäreiden käyttämää diagnoosiluokitusta. ICF auttaa hahmottamaan, miten moniulotteinen asia toimintakyky on. Siihen vaikuttavat kehon toiminnot, osallistuminen, ympäristötekijät ja yksilötekijät. Kuntoutusalan asiantuntijoilla on ammattitaitoa hahmottaa ja arvioida työkykyyn vaikuttavia tekijöitä ICF-luokituksen kautta.
Työelämä muuttuu koko ajan, ja meidän on jatkuvasti arvioitava esimerkiksi digitaalisen ympäristön vaikutusta arkeemme. Työkyky ei ole staattinen ja pysyvä, vaan se vaihtelee eri elämäntilanteissa. On tärkeää pohtia yhteisissä pöydissä, miten työtä voidaan soveltaa ja muokata työkyvyn mukaiseksi.
Mitä kaikkea arviossa pitää huomioida?
Kun työkyky on alentunut tai muuttunut, voi olla tarpeen soveltaa tai muokata työntekijän työtä. Silloin on tärkeää muistaa, että kaikki ihmisen toimintaan vaikuttavat tekijät eivät näy ulospäin. Jotta päästään hyvään lopputulokseen, on otettava huomioon myös esimerkiksi työntekijän oma kokemus hänen työkyvystään, hänen motivaationsa työtehtäviin ja työn asettamat sosiaaliset vaatimukset. Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa nousseet tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle yleisimmäksi sairauspoissaolojen syyksi. Niiden sairausryhmien kohdalla työkyvyn arviointi vaatii erilaista ammattitaitoa kuin tilanteessa, jossa nilkka on nyrjähtänyt.
Sairauslomien vähentäminen on kaikkien yhteinen tavoite. Sekä työntekijälle että työnantajalle on tärkeää tunnistaa ne osatekijät, joista työkyky koostuu.
Kristina Holmberg
2. puheenjohtaja
Kuntoutusalan Asiantuntijat
